maanantai 30. toukokuuta 2016

Camping el chorro

Viikonloppuna pakkasimme kimpsut ja kampsut ja suuntasimme kohti el chorron leirintäaluetta.


Suosittelen ehdottomasti käymään, upeiden maisemien vuoksi.

Ilta meni mukavasti grillaillessa ja pelaillessa, sekä uimassakin tuli käytyä upeassa turkoosissa vedessä, vaikka ilma olikin hieman kylmä ja sateinen.

Pitkät vaatteet täytyi ehdottomasti olla päällä. Itselläni oli loppujen lopuksi toppi, pitkähihainen, tuulitakki, kaulahuivi, pitkäthousut, sukat sekä villasukat ylläni.



Teltassa ei tosin yöllä tullut kylmä, mutta kettu joka illalla kävi syömässä ruokamme varmisti etten uskalla nukkua pariin tuntiin.

Aamulla herättyämme kävelimme hieman kauemmas ravintolaan juomaan kahvia, pelaamaan korttia ja syömään.
Itse söin mustekalaa ja ranskalaisia


Vaikka täälläkin on usein tylsää, ei tule yleensä mieleen kaivaa puhelinta ja rueta kirjoittamaan. Ja nyttenkin tuli hutaistua vain pieni ja nopea kuvapainoitteinen teksti.

Yritän siis olla ottamatta stressiä tästä asiasta ja keskittyä elämiseen. Kirjoittelen siis kun sen itse mieluisaksi koen. Huomenna suunnistan Los bolichesin markkinoille!

-Ronja

perjantai 27. toukokuuta 2016

Alkushokki



"Kesäksi Espanjaan? Kuulostaa hirveen hyvälle suunnitelmalle. Odota ja jännitä ja hössötä innoissasi matkaa 2kk.
"Hyvästellessäsi" ihmiset Suomesta ja astuessa lentokoneeseen, olet edelleen innoissasi ja rauhallinen. Asetut Espanjaan, kiertelet paikkoja muutaman tunnin.
Sitten mieleen virtautuu hyökyaallon lailla kasa ajatuksia.
Mitä hittoa mä teen täällä kaksi kuukautta? Ensimmäinen päiväkin tuntuu loputtoman pitkältä, miten jaksan ja kulutan aikaa kaksi kuukautta? Itket ikävää kuin rikkinäinen hana. Kunpa en olisi lähtenyt. Pääsisinpä jo kotiin. Voisinko lähteä seuraavalla lennolla? Minkä takia mä edes tulin tänne?
Tuli myös aika itsekäs olo. Oon vaan "hylännyt" kaikki rakkaat ihmiset, joiden kanssa mun pitäisi viettää aikaa. Mitä jos ne suuttuu? Hylkää? Unohtaa? Katkeroituu?
Mitä jos musta ei ole tähän?
Sanokaa, etten pliis ole ainoa kelle tää on näin vaikeata vaikka olenkin "vaan" kaksi kuukautta? Jos joku voi lähteä tostanoinvaan, kokematta mitään alkushokkia... Miten?!
Toivottavasti tää vaihe menee nopeasti ohi, jotta pääsen nauttimaan Espanjan upeista säistä ja voin lopettaa tämän itkun ja ympyrän pyörimisen.
Toisaalta tämä hyväksyttäköön, sillä oon hirveän perhekeskeinen ja tää on ehdottomasti täysin eriasia kuin viikon lomamatka Turkissa äidin kanssa. Täällä mä oon "yksin", kaukana perheestä.
Hyvät vinkit otetaan ehdottomasti vastaan! "

Näin mä kirjoitin muutama tunti, Espanjaan saapumisen jälkeen. Teksti jäi luonnokseksi puuttuvan netti yhteyden takia.

Mietin myös, josko vain jättäisin tämän luonnokseksi. Vaati nimittäin aikapaljon rohkeutta myöntää, että jopa mua pelottaa joskus.
 Ajattelin kuitenkin julkaista ajatukseni monenmonenmonen valvotun tunnin ja pitkän matkustamisen jälkeen. Josko joku väsyneenä ajattelee samoin ja löytää tämän ja tuntee, ettei ole ainoa.


Joka tapauksessa itkukonserttini päättyi, heti kun sain nukuttua kunnon yöunet, joten älkää aliarvioiko unen tarvetta.
Nyt kaikki on hyvin. 
Toki ikävöin perhettä, mutta tiedän ettei tämä kaksi kuukautta ole niin pitkä aika, ettenkö selviäisi.

Olen jo jonkun verta tutustunut alueeseen ja tällä hetkellä makoilen rannalla! Myöhemmin kun näpyttämis intoa löytyy lisää, niin kerron mitä kaikkea tässä on muutamana päivänä tullut tehtyä!

Palaamisiin
-Ronja

tiistai 24. toukokuuta 2016

Se on menoa nyt

Täällä mä nyt istun. Yksin Helsinki Vantaan lentokentällä todella väsyneenä. 

Poikaystävä istui ihan hetki sitten vieressä, mutta nyt hän jo kotimatkalla. Ruuma laukun sain jätettyä self Service Bag droppiin. Oli jännittävää.

Saavuttiin lentokentälle, joka hyvissä ajoin ennen kolmea, jotta emme varmasti olisi myöhässä ja jotta kerkeisimme haukata jotain burger kingissä.

Olo on todella epätodellinen, luultavasti väsymyksestä johtuen. Jospa sitä saisi lentokoneessa torkuttua edes jokusen hetken, että pystyy sisäistämään tän kaiken.

"Hyvästit" on nyt sanottu ja kotiin palaan kahden kuukauden päästä, jos en jostainsyystä tule aikaisemmin.

Nyt on vaan aivan pakko lähteä etsimään vessa ja sen jälkeen kärkkymään turvatarkastusta, josko jo pääsisi. 
Hitto millon musta on tullut näin iso.

-Ronja

maanantai 23. toukokuuta 2016

14 Kysymyksiä ja vastauksia lähtöön liittyen

Mistä lähdet? - Helsinki-Vantaan lentokentältä

Paljonko lento maksoi? - muistaakseni 143€ + 20€ ruumalaukku?

Millä lentoyhtiöllä lennät? - Norwegian

Missä ja miten asut? - Asun vuokralla, asunnossa, en roskiksessa, enkä yleisessä puistossa. Benalmádenassa ymmärtääkseni. Kuulostaa lupaavalta kun en edes tiedä missä asun.

Minne menet töihin? - Puhelinmyyjäksi fuengirolaan.

Jännittääkö? - Ei. On vaan todella epätodellinen olo. Luultavasti tajuan tilanteen vasta kun istun lentokoneessa.

Mitä pakkasit mukaan? - Muistelisin että,
5 paitaa, 3 shortsit, 1 Hame, 1 juoksuhousut, 5 alusvaatteet, 3paria sukkia (?! :D näitä pitää kyllä lisätä), 2 rintaliivit, 1 urheiluliivit, bikinit, korkkarit, 2 sandaalit, laastareita ja haavataitoksia, rasvaa, puuteri,meikkivoide, kulmakynä, eyeliner, ripsientaivutin, pakolliset lääkkeet, maitohappobakteereja, kalenteri, kynä, 2 sanakirjaa, vihko, laukku ja 3 mekkoa. Thats it.

Ostan hygieniatarvikkeet, osan meikeistä ja särkylääkkeet jne. Sitten paikanpäältä, niin ei tarvitse täältä raahata.

 Onnistuin kuitenkin pakkaamaan itselleni pienemmän määrän tavaraa matkaan, kuin alunperin ajattelin. Jee.

Kauanko olet Espanjassa? - n. 2kk olisi tarkoitus.

Mitä perheesi on mieltä asiasta? - Ainakaan kukaan ei ole estänyt lähtemästä ja kaikki ovat auttaneet jollain tavoin, että uskoisin heidän olevan ihan hyvillä mielin. Poikaystäväkin myönsi olevansa ylpeä, joten ei tässä ihan paskasti mene.

Mitä odotat Espanjalta? - Lämpöä! Rusketusta. Työkokemusta. Hyvää ruokaa. Elämyksiä.

Mitä kaikkea aijot tehdä Espanjassa? - Mulla on semmonen Espanja "to do" lista, mutta en vielä ainaskaan ole miljonääri, niin en tiedä miten kaiken sen toteutan. Listalta löytyy mm. Ripsienpidennykset, hiustenpidennykset, hierontaa, extremeä (Benji hyppyä tms.), tivolia.

Mikä lähtemisessä pelottaa eniten? - Hahah. Noloa myöntää, mutta ekana tulee mieleen se, että joudun soittamaan tuntemattomalle ihmiselle, kun olen laskeutunut Espanjaan. Pienet ne on minun murheet.

Kauanko aikaa lähtöön? - Tällä hetkellä kun kirjoitan 28tuntia lentokoneen lähtöön, mutta matka aloitetaan jo monta tuntia aijemmin.... yritän hieman kääntää unirytmiä, jotta jaksan valvoa hovikuskini kanssa ensi yön.

Miten uskallat lähteä?- Kun on tarpeeksi lahopää, niin ei edes tajua ajatella syitä miksi ei lähtisi! :)

-Ronja

Tj 1

Lähtö on jo huomenna, ja mä olen saanut vasta aloitettua pakkaamisen.

Oon vähän hukassa pakkaamisen kanssa. En osaa aloittaa, kun ei jaksa miettiä mitä kaikkia vaatteita pitää ottaa mukaan ja mitkä vievät vain tilaa.

Pyrin kuitenkin ottamaan mukaani mahdollisimman vähän tavaraa, jotta saan täydet laukut tavaraa takaisin. 

Olen tehnyt myös ratkaisun, että ostan hammasharjat, deodorantit jne vasta Espanjasta, sillä Suomenversiotkin kaipaavat jo päivittämistä.

Toisaalta pääasia on että muistaa rahat, kortin, passin ja lentolipun. Kaiken muun saa ostettua.

Hienoa keliä luvannut tuloviikkoni kunniaksi. +28° ja aurinkoista maistuu mulle paremmin kuin hyvin.

No mutta entäs lähtö ulkomaille ja parisuhde?

Lähtekää kun voitte! Se toinen odottaa teitä kyllä ja jos ei odota, niin parempi varmaan sitten niin.
Meillä tuntui viekas ihmismieli suojelevan itseään ikävän tunteelta. Mitä lähemmäs lähtö tuli, sitä stressaantuneita ja räjähdysherkempiä molemmat olivat. 



En osaa asiaa paremmin kuvailla, mutta aivankuin olisimme rakentaneet ympärille tunteilta suojaavan kuoren, joka eilisen ikävä itku konsertin päätteeksi hajosi. Ja hyvä niin.
 Olo on paljon vapautuneempi ja ilmassa ei ole koko aikaa räjähdysvaaraa.
Vaikka kuinka on tätä odottanut innoissaan, tulee toista silti ikävä ja miettii, miten sitä tulee pärjäämään kun ei ole ketään vieressä nukkumassa. Mutta siihen tottuu, ja takaisin olen palaamassa jo kahden kuukauden päästä.
 Haikealta tuntuu silti, vaikkei aika olekaan pitkä, toisaalta aika voi reissussa mennä todella hitaasti tai todella vauhdilla, mutta sen näkee vasta sitten. Eletään nyt kun kerta voi.

Nyt on palattava pakkaamisen pariin, sillä huomenna illalla lähdemme ajelemaan kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää.

Luultavasti palataan asiaan, kun saan Espanjan päätyyn jonkinlaisen puhelinliittymän, jolla netinkäyttö ei maksa miljoonia.

-Ronja

perjantai 13. toukokuuta 2016

Hetken mielijohteesta...

Heissan!

Tuli tuossa taas vedettyä vaalennusta päähän. Tälläkertaa valitsin aineen, jonka jo aijemmin olen todennut toimivaksi. 
Vaikka ko. Vaalennusaine jakoi mielipiteitä tuttavapiirissä, näin parhaimmaksi luottaa omiin aikaisempiin kokemuksiini.



Pettynyt en, sillä tää pystyi juuri siihen mihin sen ajattelinkin pystyvän. Hiuksissa on edelleen paikkapaikoin oransseja länttejä, mutta yritän elää asian kanssa. Ainaskaan yhdestäkään vaalennuksesta ei ole enään hyötyä.


 Seuraavaksi koitan siis sävytteellä, kunhan annan hiusten hetkoisen levätä. Tai sitten odotan Espanjaan asti ja käyn kampaajalla. Tosin odottaminen ei ole ihan se mun juttu.



Mun kanssa tulee tutuksi lause hetken mielijohteesta. Aloittaisin myös tämän tarinan tuolla lauseella, jos se ei jo kuulostaisi kuluneelta suuustani.

No mutta, joka tapauksessa... kävin ottamassa napalävistyksen! 
Tyhmä idea, sillä huomenna on seuran kevätnäytös, jossa vatsaa pitää tietyissä liikkeissä pistää äärirajoille. Muttakun oli pakko saada ja nimenomaan tänään kun halvalla sain. Undergroundissa nimittäin oli perjantai 13pv alennukset! Eli lävistys sisältäen korun maksoi vain 13euroa.



Itse lävistäminen tuntui sattuvan kuin itse saatana. Huusin. Noloa. En muistanut lävistyksen oton tekevän noin kipeää.

6luokalla otin salaa napakorun, jota pidin parisen kuukautta, mutta otin pois koska pelkäsin äitin huomaavan.

Kaikista parasta on, kun myöhemmin 6luokalla kävin ottamassa salaa huulikorun oikeaan alahuuleen ja luulin että voisin salata asian äidiltä seuraavat 4vuotta. Hah, asia pysyi salassa huikeat 2minuuttia kotiintuloni jälkeen. Tämänkin kapistuksen hylkäsin parin kuukauden päästä.

7luokan kesälomalla kävin luvan kanssa ottamassa kielikorun. Tätä pidin lähemmäs vuoden, mutta otin pois kyllästyttyäni ja hammaskiilteiden kadottua.

Nyt toivon, että en kyllästy tähän lävistykseen, tai jos kyllästyn... muistuttakaa etten ota enään ikinä lävistystä!

Kummallista on, kun uusi lävistykseni ei kipuile ollenkaan. Olen jopa joutunut välillä tarkistamaan, onko koru ja reikä vielä paikallaan. Muistelen edellisistä, että itse lävistäminen ei paljoakaan sattunut, mutta esim. Napakoru oli monta viikkoa kipeä. Nyt vain sormet ja varpaat ristiin, ettei tämänkin päivän kivut ole huomenna kärsittävänä.


Ps. Espanja tj melkein 10!!!!
-Ronja

torstai 12. toukokuuta 2016

Tj 12

Laskelmieni mukaan koulua on jäljellä enään 3päivää. Huhhuh.

Vielä viimekuussa pystyin totuudenmukaisesti vastata, että lähtö ei jännitä. Ei sitä silloin osannut vielä ajatella. Nyt voin taasen sanoa, että jännittää ihan sydämeni pohjasta.

Nuori ADHD tytteröinen joka ei oo koskaan käynyt edes Helsingissä yksin, on muuttamassa kesäksi erimaahan jossa ei ole koskaan edes käynyt? Kerran matkustin yksin linja-autolla Savonlinnaan, tosin molemmissa päissä oli saattajat. Tässä mun huikein yksin matkustus kokemus sitten varmaan olikin.


Kaikkea sitä ihminen keksiikin. Toisaalla ootan reissua jännityksellä ja kauhulla, mutta toisaalta oon tosi innoissani. Mulla on jo pitkä lista, mitä kaikkea aijon tehdä.
Eniten jännittää, kun joudun "hyvästellä" poikaystävän Helsinki-Vantaa lentoasemalla, oon ihan superherkkis itkeskelijä. Itkin eilen, koska pehmoleluani potkaistiin. Really.

Pakattua en oo vieläkään saanut, mutta ostin ihan superihanat bikinit helsingistä matkaa varten ♡
Bikinien yläosa Stadiumista hintaan 17,90 € ellen väärin muista. Alaosa Cubukselta hintaan 9,95 € (?)
Anteeksi annettakoon ettei valokuvauksen lahjani ole huikeat

Tuntuu, että päivät loppuu vallankesken vaikka odotus on ollut pitkä.
Espanja tj enään 12!

-Ronjuli

sunnuntai 8. toukokuuta 2016

Operaatio aurinkohiukset pt. 2

Koska haluan kaikki mulle heti nyt, iskin päähäni cameleonin vaalennus aineen.


Homma ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan, sillä purkista riitti vaalennusainetta hädintuskin puoleen päähän. Ja miulla ei ees ole pitkä tukka.

Tilanne oli erittäin sos ja hätyytin miehen kauppaan ostamaan toisen vaalennusaineen.


Vaikutusajan loputtua pesin cameleonin vaalennusaineen poikkee päästäni ja tulos oli vähintäänkin mielenkiintoinen... kuinka monta sävyä mahtuu yhteen tukkaan? No monta!


Haalistuneesta punaisestani oli muuttunut epätasainen porkkana oksennus plääh plöäh.

Huomatkaa upea Pirkka muovipussi päälläni

Hiusten kuivuttua, oli uhmattava kutrejeni kuntoa ja laitettava päähän toisenlainen vaalennusaine.

Tämä tökötti oli huomattavasti riittoisampi ja riitti helposti koko kuontalooni. Silmien kirvelystä voi myös että aine on himppuisen verran vahvempaa. Ja vaalentuminen alkoi heti silminnähden jo levitysvaiheessa!

Vaalennusaine2 vaikutti lupaavalta, mutta tiesinkin jo, ettei sekään ihmeisiin punapigmentin kanssa pysty. 
Tulos oikeasti kirjavampi kuin kuva antaa ymmärtää


Lopputulos onkin upea keltablondi hirvittävän hienoilla oransseilla länteillä. Voi tätä koti parturoinnin riemua.


Hiusten kunnon romahtamista tiesin myös odottaa, ja niin myös kävi. Heinää jipii wuhuu ihanaa. Nyt täytyy vain yrittää elvyttää tukkaa ja olla kärsivällinen....


Ja ei, en suosittele tällaisille tietämättömille kuten minä kotivaalennusta, mutta mie oon mie, ei oo rahaa parturiin eikä hermoja odottaa.

Ps. Espanja tj16




tiistai 3. toukokuuta 2016

Operaatio aurinkohiukset

Heipsulivei!

Huomenna alkaa viimeinen harjoittelupäivä jota seuraa extra pitkä viikonloppu.

Aamut on ihan sekoja, kun ikkunassa ei ole verhoja. Aurinko rupee paistamaan jo heti tiesmilloinka ja auringon paisteeseen oon paniikissa herännyt parina aamuna... tunnin kaksi ennen herätystä.

No mutta joka tapauksessa... Oon aina ollut radikaali hiusvärin muuttaja. Talvella ja syksyllä mustaa tai punaista, keväisin alkaa se iänikuinen vaalennus prosessi, vaikka joka kerta pissinväristen hiuksien kanssa kesänyli elämisen jälkeen olen itselleni vannottanut, etten enään ikinä vaalenna...


Ja taas sitä mennään! Muttakun ihan vain ajattelin, että vaalea Espanja kesätukka ois hirmukiva. Punainen ja musta haalistuu auringossa niin nopeasti. Muut värit on vähän njäh.

Ajattelin kuitenkin tälläkertaa aloittaa vaalentamisen "hellävaraisesti" kotikonsteilla. En kuitenkaan samoin kuten viimeksi. (Kolme värinpoistoa ja muutamat värit parin viikon sisään... r.i.p hiukset)

Tälläinen punainen siis päässäni oli vielä vappuna


Sunnuntaina pistin päähäni shampoota johon oli murskattu n. 13 kpl 500mg c-vitamiini tabletteja. Tästä löytyy paljon tietoa ja ohjeita googlettamalla. 
Annoin sen vaikuttaa tunnin ja pesin pois. Tukka oli ehkä aavistuksen verran haaleampi ja räikeä punainen oli muuttunut kulahtaneeksi, mutta ei niin suurta eroa, että huomaisi jos ei mainitsisi. Tämän käsittelyn jälkeen tukka oli kuiva kuin mikä ja leikkelin itse hieman kuivia latvoja veks.


Tänään yhdeltä keskustelupalstalta bongasin jonkin ruokasooda+fairy combon jota testasin, vaikken asiasta sen enempää tietoa löytänytkään. Sekoitin siis teelusikallisen suolaa, muutaman teelusikallisen ruokasoodaa, shampoota sekä tiskiainetta,fairyä ei ollut joten käytin halppista.
Pidin seosta päässä reilun tunnin (kyllä pidin päässäni tiskiainetta), kunnes muovipussiviritelmän alta rupesi valumaan haalean punaisia raitoja. 

Tuloksesta en osaa tarkemmin sanoa koska en jaksanut yötä myöten kuivata hiuksia, mutta kyllä nämä nyt taas hiukan haaleammilta vaikuttavat. Väri on vain ruennut taittumaan enemmän punertavan ruskeaan. Niin ja taas on hiukset kuivat kuin Sahara.  
Päänahkakaan ei erityisemmin nauttinut tästä hoidosta, joten jos aijotte testailla, niin en suosittele vimmatusti levittämään tököttiä päänahkaan. Kirvelee.

Lisätty jälkeenpäin: hiukset käsittelyjen jälkeen

Käytin ruokasoodaa myös hyväkseni hampaiden valkaisussa, näin kahvin ja teen suurkuluttajana. Eron huomasi välittömästi, ei tietenkään yhtäsuuri ero kuin sillä jos käyt hampaasi valkaisemassa hammaslääkärillä, mutta itse olen todella tyytyväinen. Makunautinto se ei ole, mutta ei niin paha kuin muistelin. Niin ja tätäkin jos kokeilette, muistakaa kohtuus. Ruokasooda nimittäin tuhoaa hammaskiillettä.


Nyt kaapissa vielä kummittelee vaalennusväri, jonka tulen lähipäivinä luultavasti länttäämään päähäni.


-Ronjis